Kurssin itsearviointi

Olen mielestäni onnistunut kurssiblogin kanssa aika hyvin, mutta se on jäänyt jonkin verran vähäisemmäksi kuin mitä aluksi suunnittelin sairauksien ja erilaisten kiireiden takia. Olen oppinut enemmän erilaisista mielenkiintoisista kulttuureista, joita ei ole ennen kovin yksityiskohtaisesti käsitelty Eurooppa keskeisen näkökulman takia.

Blogin tekemisessä kaikki ei ole tosin sujunut yhtä helposti kuin ensiksi ajattelin. Kurssiblogille on ollut suhteellisen vaikeaa löytää kuvia, jotka eivät olisi toimineet virheellisesti. Oli myös hieman haasteellista keksiä mitä kirjoittaa, koska blogi on niin vapaamuotoinen tekstilaji.

Blogin tekeminen on ollut mielenkiinnostavaakin juuri vapaamuotoisuutensa aikaansaannoksena. Eri maanosien kulttuurien historian vertailu on ollut hauskaa niiden eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien vuoksi. Onkin aika yllättävää, kuinka samankaltaisia tilanteita on ollut ja kuinka samanlaisia uskomuksia ja aatteita eri kulttuureilla on. Tämä onkin se syy miksi pidän historiasta ylipäätänsä. Uskon, että historian tietämyksellä voi oppia jotakin siitä, miten tulevaisuudessa kannattaa toimia, ettei historian huonoimmat tapahtumat tapahdu uudelleen (esim. massiivinen dekulturisaatio).

Kaiken kaikkiaan olen nauttinut kurssista ja blogin kirjoittaminen on ollut suurimmaksi osaksi mukavaa.

Etelä- ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurien asemat teht. 5 (s.181)

Vertaa alkuperäiskulttuurien asemaa Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.

Etelä- ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuureilla on paljon yhteisiä seikkoja sekä myös omia eroja. Etelä-Amerikassa vallitsivat tunnetuimpina atsteekit, inkat ja mayat, kun taas Pohjois-Amerikassa erilaiset intiaaniheimot. Kulttuureissa on keskeistä animistinen maailmankatsomus ja syklinen aikakäsitys. Nämä tarkoittavat, että kulttuureissa uskottiin luonnon hengellisyyten ja jumaluuteen ja aika määritettiin eri vuodenvaihteiden mukaisesti.

 Kummassakin maanosassa alkuperäisväestöt kokivat suuren romahduksen eurooppalaisten valloittajien ja konkistadorien tuomien sairauksien ja kehittyneiden aseiden seurauksena. Toisin kuin Etelä-Amerikassa, Pohjois-Amerikan alkuperäisväestö ja -kulttuuri ei tuhoutunut lähes kokonaan. Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuuri pyrittiin assimilisoimaan valtakulttuuriin, kun taas Etelä-Amerikassa tapahtui massiivista dekulturisaatiota.

Alkuperäiskulttuurien asemat ovat parantuneet ajan myöden, mutta ovat silti lähellä kadotusta Pohjois-Amerikassa.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e8/ASOM_D069_Aztec_calendar_stone.jpg/605px-ASOM_D069_Aztec_calendar_stone.jpg

Harmonian pyrkimys kiinalaisessa kulttuurissa teht. 2 (s.127)

Miten kiinalaisen maailmankuvan pyrkimys harmoniaan näkyy kulttuurissa ja yhteiskunnassa?

Harmonian tavoittelu kiinalaisessa kulttuurissa juontuu Kiinan perinteisestä kansanuskosta. Tämän perusteella taolaisuus ja kungfutselaisuus perustettiin noin 500 eKr. Nämä kaksi kiinalaista perinteistä uskontoa ovat vaikuttaneet suuresti Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan, koska kummassakin tavoitellaan tasapainon saavuttamista jinin ja jangin välillä. Jin kuvastaa esimerkiksi naisellisuutta, kylmyyttä ja passiivisuutta, kun taas jang kuvastaa maskuliinisuutta, kuumuutta ja aktiivisuutta. Kahden vastakkaisen, eli jinin ja jangin, kanssa tasapainoittelu näkyy esim. ruokakulttuurissa ja arkkitehtuurissa. Sekä perinteiset ruokalajit että rakennukset ovat tarkasti mitoitettuja harmonian saamiseksi.

Yhteiskunnassa harmoniaa ylläpidetään käyttäytymällä kohteliaasti toisia ihmisiä kohtaan, sekä itseensä verrattuna ylempiään että alempiaan. Oman suvun kunnian ylläpidon tärkeys liittyy tähän.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/Yin_yang.svg/200px-Yin_yang.svg.png

Kastirajojen näkyvyys Intian kulttuurissa teht. 3 (s.101)

Millä eri tavoilla hindulaisuuden tiukat kastirajat näkyivät intialaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa?

Korkeampikastiset eivät saaneet mennä naimisiin alempikastisen kanssa, eli esim. papiston jäsen ei voinut avioitua ruhtinassuvun jäsenen tai sotilaan kanssa. Sitä alempi kasti, sitä "saastaisempaa" työtä hän teki. Kastittomat, eli henkilöt jotka eivät kuuluneet joko papistoon, ruhtinastoon, sotilaisiin, kauppiaisiin, käsityöläisiin tai talonpoikiin, luokiteltiin "saastaisiksi". Ylempikastiset eivät saaneet koskea tai edes katsoa kastittomia. Kastittomat työskentelivät esim. nahan parkitsijoina, mikä osoittaa kuinka alhaisina heitä pidettiin, etenkin kun ottaa huomioon hindulaisuudessa vallitsevan eläinten kunnioituksen.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Holy_Cow_Container%2C_India_%286947061876%29.jpg/612px-Holy_Cow_Container%2C_India_%286947061876%29.jpg