Kurssin itsearviointi

Olen mielestäni onnistunut kurssiblogin kanssa aika hyvin, mutta se on jäänyt jonkin verran vähäisemmäksi kuin mitä aluksi suunnittelin sairauksien ja erilaisten kiireiden takia. Olen oppinut enemmän erilaisista mielenkiintoisista kulttuureista, joita ei ole ennen kovin yksityiskohtaisesti käsitelty Eurooppa keskeisen näkökulman takia.

Blogin tekemisessä kaikki ei ole tosin sujunut yhtä helposti kuin ensiksi ajattelin. Kurssiblogille on ollut suhteellisen vaikeaa löytää kuvia, jotka eivät olisi toimineet virheellisesti. Oli myös hieman haasteellista keksiä mitä kirjoittaa, koska blogi on niin vapaamuotoinen tekstilaji.

Blogin tekeminen on ollut mielenkiinnostavaakin juuri vapaamuotoisuutensa aikaansaannoksena. Eri maanosien kulttuurien historian vertailu on ollut hauskaa niiden eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien vuoksi. Onkin aika yllättävää, kuinka samankaltaisia tilanteita on ollut ja kuinka samanlaisia uskomuksia ja aatteita eri kulttuureilla on. Tämä onkin se syy miksi pidän historiasta ylipäätänsä. Uskon, että historian tietämyksellä voi oppia jotakin siitä, miten tulevaisuudessa kannattaa toimia, ettei historian huonoimmat tapahtumat tapahdu uudelleen (esim. massiivinen dekulturisaatio).

Kaiken kaikkiaan olen nauttinut kurssista ja blogin kirjoittaminen on ollut suurimmaksi osaksi mukavaa.

Etelä- ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurien asemat teht. 5 (s.181)

Vertaa alkuperäiskulttuurien asemaa Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.

Etelä- ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuureilla on paljon yhteisiä seikkoja sekä myös omia eroja. Etelä-Amerikassa vallitsivat tunnetuimpina atsteekit, inkat ja mayat, kun taas Pohjois-Amerikassa erilaiset intiaaniheimot. Kulttuureissa on keskeistä animistinen maailmankatsomus ja syklinen aikakäsitys. Nämä tarkoittavat, että kulttuureissa uskottiin luonnon hengellisyyten ja jumaluuteen ja aika määritettiin eri vuodenvaihteiden mukaisesti.

 Kummassakin maanosassa alkuperäisväestöt kokivat suuren romahduksen eurooppalaisten valloittajien ja konkistadorien tuomien sairauksien ja kehittyneiden aseiden seurauksena. Toisin kuin Etelä-Amerikassa, Pohjois-Amerikan alkuperäisväestö ja -kulttuuri ei tuhoutunut lähes kokonaan. Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuuri pyrittiin assimilisoimaan valtakulttuuriin, kun taas Etelä-Amerikassa tapahtui massiivista dekulturisaatiota.

Alkuperäiskulttuurien asemat ovat parantuneet ajan myöden, mutta ovat silti lähellä kadotusta Pohjois-Amerikassa.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e8/ASOM_D069_Aztec_calendar_stone.jpg/605px-ASOM_D069_Aztec_calendar_stone.jpg

Harmonian pyrkimys kiinalaisessa kulttuurissa teht. 2 (s.127)

Miten kiinalaisen maailmankuvan pyrkimys harmoniaan näkyy kulttuurissa ja yhteiskunnassa?

Harmonian tavoittelu kiinalaisessa kulttuurissa juontuu Kiinan perinteisestä kansanuskosta. Tämän perusteella taolaisuus ja kungfutselaisuus perustettiin noin 500 eKr. Nämä kaksi kiinalaista perinteistä uskontoa ovat vaikuttaneet suuresti Kiinan kulttuuriin ja yhteiskuntaan, koska kummassakin tavoitellaan tasapainon saavuttamista jinin ja jangin välillä. Jin kuvastaa esimerkiksi naisellisuutta, kylmyyttä ja passiivisuutta, kun taas jang kuvastaa maskuliinisuutta, kuumuutta ja aktiivisuutta. Kahden vastakkaisen, eli jinin ja jangin, kanssa tasapainoittelu näkyy esim. ruokakulttuurissa ja arkkitehtuurissa. Sekä perinteiset ruokalajit että rakennukset ovat tarkasti mitoitettuja harmonian saamiseksi.

Yhteiskunnassa harmoniaa ylläpidetään käyttäytymällä kohteliaasti toisia ihmisiä kohtaan, sekä itseensä verrattuna ylempiään että alempiaan. Oman suvun kunnian ylläpidon tärkeys liittyy tähän.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/Yin_yang.svg/200px-Yin_yang.svg.png

Kastirajojen näkyvyys Intian kulttuurissa teht. 3 (s.101)

Millä eri tavoilla hindulaisuuden tiukat kastirajat näkyivät intialaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa?

Korkeampikastiset eivät saaneet mennä naimisiin alempikastisen kanssa, eli esim. papiston jäsen ei voinut avioitua ruhtinassuvun jäsenen tai sotilaan kanssa. Sitä alempi kasti, sitä "saastaisempaa" työtä hän teki. Kastittomat, eli henkilöt jotka eivät kuuluneet joko papistoon, ruhtinastoon, sotilaisiin, kauppiaisiin, käsityöläisiin tai talonpoikiin, luokiteltiin "saastaisiksi". Ylempikastiset eivät saaneet koskea tai edes katsoa kastittomia. Kastittomat työskentelivät esim. nahan parkitsijoina, mikä osoittaa kuinka alhaisina heitä pidettiin, etenkin kun ottaa huomioon hindulaisuudessa vallitsevan eläinten kunnioituksen.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Holy_Cow_Container%2C_India_%286947061876%29.jpg/612px-Holy_Cow_Container%2C_India_%286947061876%29.jpg

Mekan moskeija

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0d/Kaaba_i_Mekka.jpg

Mekka on islamin uskonnollinen pääkaupunki, jonne pyhiin vaeltaminen on yksi islaminuskon viidestä pilarista. Tämän mukaan muslimin pitäisi ainakin kerran elämässään tehdä pyhiin vaellus ja vierailla pyhätöllä.

Siellä sijaitsee suurmoskeija, al-Masjid al-Ḥarām arabiaksi. Moskeijan sisäpihan keskellä on islamin tärkein pyhättö Ka'bah, mikä olikin moskeijan rakennuttamisen syy. Muslimit rukoilevat juuri kyseiseen pyhättöön päin. Kuuluisassa moskeijassa on monta näyttävää tornia, kupolia ja kaariholveja.

Afrikan historiaa teht. 1 (s. 47) ja teht. 3 (s. 59)

Mitä seurauksia eurooppalaisten siirtomaavaltauksilla oli Afrikassa?

Eurooppalaisten siirtomaavaltauksien myötä Afrikassa kehittyi orjakauppa 1500-luvulla, joka päättyi vasta 1800-luvun alussa. Dekulttuurisaatiota (eli kokonaisen kulttuurin katoamista) esiintyi vahvasti tällä aikavälillä, koska eurooppalaisten silmissä Afrikkalainen kulttuuri oli mitätön, ellei suorastaan olematon.

Siirtomaalaiset toivat lähetystyön Afrikan mantereelle 1800-luvulla, täten perustaen koululaitoksia ympäri Afrikkaa. Eurooppalaiset lähetyssaarnaajat kritisoivat Afrikan perinteitä suuresti ja kutsuivat niitä pakanallisiksi.

Afrikan jako Ranskan, Iso-Britannian, Portugalin, Saksan, Belgian, Espanjan ja Italian siirtomaavaltoihin aiheutti suurta kohua alkuperäisväestöille, koska valtioiden vetämät rajat piittasivat Afrikan luonnollisista ja eri heimojen rajoista. Suoran hallintomallin seurauksena Afrikan eri osat mukautettiin vallitsevan siirtomaaisännän kulttuuriin, mikä selittää esim. jalkapallon suuren suosion tietyillä alueilla.

Mitä kehityksen haasteita Afrikalla on ratkaistavanaan?

Afrikka kehitysmaana tarvitsisi laajaa opetusta aidsin ehkäisyyn, mikä vähentäisi työkykyisen väestön kuolemaa ja takaisi maanosalle paremman elintason ja tuotannon. Tuotannon lisännyttyä ja viljelysmaiden monokulttuurin vähennettyä elintaso nousisi. Slummeissa asuvien määrä laskisi näin nykyisestä, järkyttävästä 70%. Ihmisoikeuksien rikkomista esiintyy valitettavasti vieläkin joissakin valtioissa.

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b8/Official_LanguagesMap-Africa.png/550px-Official_LanguagesMap-Africa.png

Odotuksia kurssilta

Tämä kyseinen kurssi tuntuu mielenkiintoiselta, koska se käsittelee kaikkia muita kulttuureita joita ei ole aikaisemmin ollut esillä muilla kursseilla. Toiveenani on nauttia kurssista ja oppia paljon eri kulttuureista ja käyttää hankkimaani tietoa hyödyksi myöhemmin elämässä. Tavoitteenani on suorittaa kurssi ja sen aikana annetut tehtävät mahdollisimman hyvin ja kattavasti historian kiinnostukseni mukaan. Blogi vaikuttaa ensituntumalta kiinnostavalta ja mukavalta tehtävänannon valinnalta.